Parin viikon kesälomareissu Suomeen on nyt takana ja paluu arkeen on suoritettu. Saavuimme takaisin Suzhouhun viime lauantaina ja tänään on ollut ensimmäinen "normipäivä" aikaerosta toipumisen jälkeen. Viikonloppu meni sellaisessa tasaisessa horroksessa, mutta kävimme sentään välillä syömässä kiinalaista ja sushia.

Tämä kesä on ollut lämmin siellä Suomessa, mutta täällä se on ollut suorastaan kuuma. Heinäkuun lopussa ja elokuun alussa päivälämpötilat olivat neljänkympin molemmin puolin. Muutamina kuumimpina päivinä jopa Minnakin luovutti, eikä lähtenyt ulos hikoilemaan. Joidenkin säätietojen mukaan "real feel" oli parhaina päivinä 46-47 astetta. Tämä kesä on ollut Suzhoussa kuumin 50 vuoteen, eikä lämpötiloista ole sen pidemmältä ajalta edes olemassa mittaustuloksia. Sattuipa oikein sopivasti juuri tälle vuodelle...

Kieltotaulu kiinalaiseen tapaan

Elokuun alussa vietimme seitsemän vuotta Kiinassa asuneen tehtaanjohtajamme Timon läksiäisiä suomalaisten kesken. Tai olihan joukkoon soluttautunut myös yksi skotti sekä yksi ruotsalainen. Juhlat jatkuivat pitkälle yöhön ja olo oli sunnuntaiaamuna sen mukainen... Onneksi baarikatu jäi väliin, mutta urhoollisimmat juhlijat jatkoivat bileitä siellä.

Läksiäistunnelmissa

Lähdimme Suomeen 10.8. ja sitä ennen haalittiin ihan kunnioitettava määrä aitoa kiinalaista tavaraa tuliaisiksi. Tai siis onneksi Minna haali suurimman osan asioista päivisin, kun minä olin töissä. Meidän suurin matkalaukkumme painoi lentokentällä 24 kiloa, ja siinä oli ainoastaan tuliaisia. Ja ostettiinhan sitä tietysti vielä jotain pientä lentokentältäkin... Reissua varten tehtiin oikein kunnon matkasuunnitelma ja laskujeni mukaan ehdimme tapaamaan vajaan parin viikon kuluessa ainakin 40 sukulaista ja ystävää (työkavereita ei lasketa tähän lukuun). Tukikohtamme oli koko ajan Sannin asunnolla Tampereella, mutta yövyimme myös viidessä muussa kyläpaikassa. Suuret kiitokset kaikille niille ihanille ihmisille, jotka syöttivät (ja juottivat...) meidät turvoksiin ja tarjosivat yösijan! Meillä olisi täällä oikein hyvin tilaa teille tulla vastavierailulle.

Ensimmäisenä arkipäivänä oli ihan pakko mennä Tammelan torille aamupalalle. Ja heti sen jatkoksi nautittiin tietysti lounaaksi Tapolan mustaa makkaraa ja jälkkäriksi litra mansikoita. Mietimme jo, että ostaisimme vakuumipakkauksen mustaa tuliaisiksi kiinalaisille, mutta tulimme toisiin ajatuksiin. Ehkä se ei kuitenkaan uppoaisi täällä kovin otolliseen maaperään. Ostimme sen sijaan kauppahallista tuliaisiksi kylmäsavuporoa, jonka kerroin olevan joulupukin tokasta. Eipä ole kuulunut vielä mitään kommentteja miltä poro maistui.

Ruoan metsästys ei ole aina helppoa täällä...

Paluuta ajatellen tuli hankittua Suomesta muutamia tarpeellisia tavaroita sekä tietenkin tuliaisia, joten suurin matkalaukkumme tuli aivan täyteen myös paluumatkalla. Painoa oli reilut 27 kiloa, kun laukkuun eksyi mukaan parit kengät. Onneksi check-inin täti oli Seutulassa niin reilu, ettei määrännyt meitä siirtelemään osaa tavaroista toiseen matkalaukkuun. Varsinkin, kun sinnekään ei olisi mahtunut enää mitään.

Ystävämme tarjosivat monenlaisia herkkuja

Söimme Suomessa parin viikon aikana sellaisen määrän herkkuja, että nyt on siirryttävä kevyelle linjalle. Meidän täytyy pudottaa reilussa kuukaudessa turhat kilot pois, että olemme rantakunnossa syyskuun lopussa. Mutta onneksi ruoka on täällä kevyttä ja hyvää, joten ei tarvitse olla herkuttelematta.

Aitoa Tapolan mustaa Tammelan torilla

Sää alkaa olla ihan miellyttävä ja päivälämpötila on enää reilut kolmenkymmentä astetta. Iltaisin on mukava lähteä kävelemään, kun hiki ei ala valumaan heti asunnon ulko-ovella. Tänään kävelimme Central Parkin kautta ja katselimme siellä taijin harrastajia sekä tanssijoita, joita oli kokoontunut suuri joukko puiston iltatansseihin. Kuten sanottua, kiinalaiset ovat todella sosiaalisia ihmisiä. Tästä se arkinen aherrus taas alkaa ja ehkä nurkan takana odottaa taas uusia kiinalaisia seikkailuja, joista saatte kuulla ensi kerralla.